Kuva: YLE
Käytettyjen autojen maahantuonti kasvoi viime vuonna voimakkaasti. Suomeen tuotiin viime vuonna yli 30 000 henkilöautoa. Autoja tuotiin viimeksi yhtä paljon vuonna 2004.
Tyypillinen tuontiauto on muutaman vuoden ikäinen perheauto. Tällaisia vaihtoautoja liikkuu markkinoilla niin vähän, että autoliikkeiden pitää tuoda niitä ulkomailta.
- Olemme tuoneet viime vuonna oikeastaan kolme kertaa enemmän autoja kuin edellisvuonna, kertoo Espoon Autojalosen johtaja Tero Törmänen.
Suomeen tuotiin viime vuonna yli 30 000 henkilöautoa, noin 8 000 autoa enemmän kuin vuonna 2009. Yhtä runsaasti autoja haettiin ulkomailta viimeksi kuusi vuotta sitten.
Hakureissuja ulkomaille tekivät viime vuonna sekä autokauppiaat että yksityiset ihmiset.
- Kun autoliikkeillä on vähän autoja varastossa, nekin ovat täydentäneet valikoimaa. Toisaalta uskoisin kyllä, että isompi kasvu tuli sieltä yksityisen myynnin puolelta, sanoo Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.
Yksityisiä kuluttajia on saattanut ajaa ulkomaille Suomen hintataso: kotimaisten vaihtoautojen hinnat ovat olleet nousussa vuoden 2009 syksystä asti. Ulkomaankauppa on kuluttajille myös aiempaa helpompaa.
- Erilaiset pienet toimijat ovat pystyneet tarjoamaan netin kautta yhä enemmän vaihtoehtoja kuluttajille, ja kuluttajat on oppineet käyttämään niitä. Tämä on varmaankin yhtenä syynä siellä taustalla, Rissa arvioi.
Suurin osa tuontiautoista on edelleen saksalaisia ja Saksasta tuotuja. Viro on noussut parin viime vuoden aikana Ruotsin jälkeen kolmanneksi suurimmaksi tuontimaaksi. Virosta tuotiin viime vuonna noin 3 500 autoa.
Syyksi tarjotaan maan talouden muutaman vuoden takaista romahdusta, joka sysäsi markkinoille paljon entisiä vuokra- ja edustusautoja.
- Pidän sitä aika hetkellisenä piikkinä. Se on hiipumaan päin, Autojalosen Törmänen sanoo.
Aikaisen ja runsaslumisen talven vuoksi myös maastoautoja on tuotu paljon.
Autolan keskusliitto arvioi, että tuonnin huippu on nyt nähty ja tänä vuonna käytettyjä autoja tuodaan jo viime vuotta vähemmän.
YLE Uutiset
| City and County of Cardiff Dinas a Sir Caerdydd | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Sijainti | |||||
| Valtio |  Iso-Britannia | ||||
| Alue | Wales | ||||
| Väkiluku | 317 500 (2006) | ||||
| Pinta-ala | 140 km² | ||||
| Väestötiheys | 4 392 as./km² | ||||
| Sivusto | www.cardiff.gov.uk | ||||
Cardiff (kymriksi Caerdydd) on WalesinIson-Britannian kuudenneksitoista suurin kaupunki (vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan). Nimi Cardiff on englanninkielinen mukaelma kymrin sanasta "Caerdydd". "Caer" on linnoitus, mutta dyddin merkityksestä kiistellään - Taff-joki tai Aulus Didius ovat ehdokkaiden joukossa. pääkaupunki, ja 317 500 asukkaallaan Walesin suurin ja
Sisällysluettelo |
Nykyisen Cardiffin historia alkaa roomalaisten vuonna 75 rakentamasta linnaleiristä. Leiri hylättiin 300-luvun loppupuolella.[1]
Vuonna 1091 paikalle alettiin rakentaa linnaa. Cardiffin linna on ollut kaupungin sydän siitä asti.[2]
Cardiff oli pikkukaupunki 1800-luvun alkupuolelle asti, mutta teollinen vallankumous lisäsi sen merkittävyyttä satamakaupunkina. Cardiff sai kaupunkioikeudet (city eikä town) 1905 ja julistettiin Walesin pääkaupungiksi 1955. Niinpä vuosi 2005 oli kaupungissa kaksinkertainen juhlavuosi.
Cardiffin satama on ollut merkittävä hiilisatama. Sen merkitys hiipui välillä mutta nykyisin siitä on tulossa kulttuuri- ja yöelämän keskus.
Cardiffissa järjestetään joka toinen vuosi BBC Singer of the World -kilpailu. Siellä teki läpimurtonsa esimerkiksi walesilainen oopperalaulaja Bryn Terfel, joka tuli 1989 toiseksi Dmitri Hvorostovskin jälkeen.
Cardiffissa on suuri urheilustadion, Millennium Stadium, jossa on pelattu viime vuosina muun muassa Englannin FA Cupin loppuotteluita.[3]
Jalkapallojoukkue Cardiff City Football Club pelaa Englannin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Englannin Mestaruussarjassa.
| Wales Cymru | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Motto: Cymru am byth (Wales ikuisesti) | |||||
 | |||||
| Viralliset kielet | englanti, kymri | ||||
| Pääkaupunki | Cardiff | ||||
| Suurin kaupunki | Cardiff | ||||
| Ensimmäinen ministeri | Rhodri Morgan | ||||
| Pinta-ala – vettä | 20 779 km² ei merkittävästi | ||||
| Väkiluku (2001) – yhteensä – väestötiheys | 2 903 085 140/km² | ||||
| Valuutta | Englannin punta (£) (GBP) | ||||
| Aikavyöhyke – kesäaika | UTC UTC+1 | ||||
| Itsenäisyys –perustaja | Osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa Gruffydd ap Llywelyn, 1056 | ||||
| Kansallislaulu | Hen Wlad Fy Nhadau | ||||
| Internet-verkkotunnus | .uk | ||||
| Kansainvälinen suuntanumero | +44 | ||||
| Suuntanumero ja verkkotunnus yhdessä muun Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. | |||||
Wales (kymriksi Cymru, lat. Cambria) on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan neljästä osasta.
Sisällysluettelo |
Rooman valta levittäytyi myös Britannian länsiosaan, jossa kelttiheimoista, combrogii, muotoutui provinssi Cambria. Roomalainen sivistys levittäytyi Cambriaan, ja 300-luvulla myös kristinusko. Roomalaiset rakensivat sarjan linnoituksia maan eteläosaan, aina Carmartheniin (Maridunum) asti. Roomalaisten muistoa on myös Caerleonin (Isca) linnoitus, jonka amfiteatteri on Britannian parhaiten säilynyt. Roomalaisten vaikutus ulottui myös maan pohjoisosaan. Tarinan mukaan Magnus Maximus (335–388), yksi viimeisistä keisareista, nai Helenin (tai Elenin tai Selenin), segontiumilaisen heimopäällikön tyttären.
Saksit eivät koskaan valloittaneet Walesia tiukan vastarinnan ja vuoristoisen maaston vuoksi. Saksikuningas Offa (757–796) rakennutti maansa rajalle vallin (Offa's Dyke) merkitsemään valtakuntansa rajaa. Osa 130 kilometriä pitkästä vallista on edelleen näkyvissä.
Wales säilyi kelttien asuttamana alueena, vaikka kelttikansat hävisivät Englannista ja osittain Skotlannistakin. Wales säilyi myös kristittynänormannit valloittivat Walesin 1066, mutta se jäi omien ruhtinaidensa hallitsemaksi vuoteen 1282, jolloin Englannin kuningas Edvard I1228–1282, Llywelyn ap Gruffydd tai Llywelyn Ein Llyw Olaf). Edvard I pystytti monia linnoja pitääkseen Walesin hallinnassaan. Walesilaiset nousivat kapinaan monia kertoja ja 1400-luvunEnglannin parlamentti lakkautti Walesin parlamentin. Wales liitettiin lopullisesti Englantiin 1536 kuningas Henrik VIII:n aikana, englannista tehtiin virallinen kieli ja Englannin lait ulotettiin koskemaan walesilaisia. germaaniheimojen valloittaessa Englannin. Englannin löi Walesin viimeisen ruhtinaan, Llywelyn viimeisen ( alussa
Nimi Wales on anglifioitua normanniranskaa. Normannit kutsuivat maan asukkaita nimellä galles, gallit (keltit), ja ajan myötä sananalkuinen g vokalisoitui puolivokaaliksi englannin kielessä. Omakielinen nimi Cymru puolestaan pohjautuu latinan nimeen Cambria, [kelttiläisten] combrogien maa.
Wales sai oman parlamenttinsa, kansalliskokouksen, jälleen vuonna 1999. Brittimonarkian kruununperilliselle annetaan edelleen Walesin prinssin arvonimi, mutta hänellä ei ole mitään tekemistä maan hallinnon kanssa, ja arvonimi on ainoastaan symbolinen. Walesin prinssi Charlesin arvoon asettaminen tapahtui vuonna 1969 Caernarfonin linnassa Pohjois-Walesissa.
Wales on Ison-Britannian niemimaa. Englanti on sen rajanaapuri idässä, Irlanninmeri lännessä ja pohjoisessa. Etelässä Bristolin kanaali erottaa Walesin Englantiin kuuluvasta Cornwallin niemimaasta.
Maan tiheimmin asutut ja teollistuneimmat alueet ovat Etelä-Walesissä, mukaan lukien pääkaupunki Cardiff ja kaksi muuta suurinta kaupunkia, Swansea ja Newport.
Suurin osa Walesista on vuoristoista, etenkin pohjoinen- ja keskinen Wales. Korkein huippu on Snowdon (1 085 m). Pohjois- ja etelärannikoilla on muutamia saaria, joista Anglesey on suurin.
Wales jaettiin 1996 hallinnollisesti yhdeksään kreivikuntaan (county), 10 maaseutupiiriin (county borough) ja viiteen kaupunkiin (city).
Osa Walesistä on ollut teollistunutta jo 1700-luvulta. Walesissa on louhittu hiiltä, kuparia, rautaa, lyijyä, kultaa ja liuskekiveä. Teollisuus houkutteli runsaasti maahanmuuttajia 1800-luvulla, etenkin Cardiffin pohjoispuolisiin laaksoihin.
Walesin väestöstä on syntynyt Walesissa 75,39 % (vuoden 2001 väestönlaskenta) ja 20,32 % Englannissa.
Väestöstä 14,42 % ilmoitti itsensä walesilaisiksi, mutta tulos on kiistanalainen, koska väestölaskentalomakkeessa ei annettu suoraan tätä vaihtoehtoa, vaan se piti itse kirjoittaa.
16,32 % yli kolmivuotiaasta väestöstä puhuu, lukee ja kirjoittaa kymrin kieltä. 71,57 % ei osaa kieltä ollenkaan. 4,93 % saa selvää puhutusta kymrin kielestä, ja 2,83 % osaa itse puhua, muttei kirjoittaa sitä. 1,37 % osaa puhua ja lukea, muttei kirjoittaa kieltä. Muut vaihtoehdot 2,98 %.
| Reading | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Sijainti | |||||
| Valtio |  Englanti | ||||
| Kreivikunta | Berkshire | ||||
| Perustamisvuosi | 1195 | ||||
| Väkiluku | 143 700 (2007 arvio) | ||||
| Pinta-ala | 40,40 km² | ||||
| Väestötiheys | as./km² | ||||
| Sivusto | www.reading.gov.uk/ | ||||
Reading [ˈrɛdɪŋ] on 144 000 asukkaan (2007) kaupunki Berkshiren kreivikunnassa Englannissa. Se sijaitsee Thames- ja Kennet-jokien risteyksessä Oxfordin ja Lontoon välimaastossa. Kaupungissa toimii yliopisto[1] ja Euroopan sääennustuskeskus ECMWF.
Readingissa järjestetään vuosittain suosittu musiikkitapahtuma Reading Festival. Kaupungista ovat kotoisin Hollywood-näyttelijätär Kate Winslet, pelisuunnittelija Jeff Minter, nyrkkeilijä Michael Sprott ja ralliautoilun vuoden 2001 maailmanmestari Richard Burns.
St. Maryn kirkossa kaupungin keskustassa on erikoinen ruudullinen kellotorni. Sen paikalla oli tärkeä kirkko jo saksien aikana, mutta viikingit tuhosivat sen melkein kokonaan vuonna 1006. Pääasialliset rakenteet ovat viikinkituhoa seuraavalta vuosissadalta, ja kirkkoa uusittiin perusteellisesti 1600-luvun puolivälissä.[2]
| Bristol | |
 | |
| Valtio | Englanti |
|---|---|
| Lääni | Lounais-Englanti |
| Piirikunta | Bristol |
| Hallinnon tyyppi | Yhtenäinen määräysvalta |
| – Hallinnoiva elin | Kaupungin valtuusto |
| – Johtoasema | Johto ja hallitus |
| – Johtaja | Lib Dem |
| – Parlamentin jäsenet | Roger Berry Kerry McCarthy Doug Naysmith Osuuskuntapuolue Dawn Primarolo Stephen Williams |
| Pinta-ala | |
| – Kaupunki | 110 km² |
| Korkeus | 11 m |
| Väkiluku (2008) | |
| – Kaupunki | 421 300 |
| – Tiheys | 3 639 as./km² |
| – Metro | 1 006 600 |
| Aikavyöhyke | UTC+0 |
| – (Kesäaika) | UTC+1 |
| Postinumero | BS |
| Verkkosivusto: Virallinen sivusto | |
Bristol on Lounais-Englannissa sijaitseva vanha satamakaupunki ja hallintoyksikkö, joka sijaitsee 169km Lontoosta länteen ja Cardiffista 39km itään. Vuoden 2008 arvion mukaan kaupungin asukasluku on 421 300 ja metropolialueen 1 006 600, mikä tekee siitä Englannin kuudenneksi ja Yhdistyneen kuningaskunnan kahdeksanneksi suurimman kaupungin.
Bristol sai piirikunnan asemansa vuonna 1373. 1200-luvulta lähtien se oli puolen vuosituhannen ajan maan suurimpia kaupunkeja Lontoon jälkeen yhdessä Yorkin ja Norwichin kanssa, kunnes 1700-luvun lopulla, teollisen vallankumouksen aikana, Liverpool, Manchester ja Birmingham kasvoivat nopeasti.
Bristol sijaitsee lähellä Bathin ja Gloucesterin historiallisia kaupunkeja ja se rajoittuu Somersetin ja Gloucesterin piirikuntiin. Kaupunki on rakentunut Avon-joen ympärille ja sillä on myös hieman rantaviivaa. Bristol on myös lääninsä laajin kulttuurikeskus, työllistäjä ja kouluttaja.
Sisällysluettelo[piilota] |
Bristol on yksi Ison-Britannian lämpimimmistä ja aurinkoisimmista kaupungeista. Sen vuosittainen keskilämpötila on 10.2-12°C ja aurinko paistaa siellä 1541-1885 tuntia vuodessa. Kaupunki on osittain Mendip Hillsin suojassa, mutta Bristolin kanaalin ja suistoalueen takia sademäärä on sama kuin maan keskiarvo, 741-1060mm vuodessa. Bristolissa sataa ympäri vuoden, mutta syksyt ja talvet ovat kosteinta aikaa. Myös Atlantin valtameri vaikuttaa kaupungin ilmastoon, pitäen keskilämpötilan nollan yläpuolella ympäri vuoden, vaikkakin kylmemmän talven aikana on hallaa. Kesät ovat kuivempia ja lämpimiä, kun taas keväiden sää vaihtelee talvisemmasta kesäisempään.
Bristolin arkkitehtuuri on vaihtelevaa ja se edustaa monien eri aikakausien tyylejä. 1800-luvun puolivälissä kaupungissa kehittyi oma ainutlaatuinen arkkitehtuurin tyylinsä, Bristol Byzantine. Kaupungissa on myös hyvin nähtävissä Ison-Britannian arkkitehtuurilliset aikakaudet. Bristolissa on myös joitakin 1100-luvun jälkeen rakennettuja kirkkoja.
Kaupungin historiallisen keskustan ulkopuolella on muutamia Tudor-kaudella varakkaille kauppiaille rakennettuja kartanoita. Samalta aikakaudelta on säilynyt myös vaivaistentaloja ja majataloja.
Bristolin keskusta kärsi Toisen maailmansodan pommituksessa.
Bristolilla on kaksi Football League -seuraa, Bristol City F.C. ja Bristol Rovers F.C, sekä joitakin Football Leagueen kuulumattomia seuroja. Bristol City perustettiin vuonna 1897. Se tuli toiseksi vuoden 1907 Ykkösliigassa, mutta hävisi FA Cupissa Manchester Unitedille vuonna 1909. Seura palasi kuitenkin takaisin huipputasolle vuonna 1976, mutta putosi äkillisesti nelosliigaan. Bristol Rovers on Bristolin vanhin ammattijalkapalloseura. Se perustettiin vuonna 1883 ja se kuuluu Ykkösliigaan. Rovers on ollut vanhan Kolmosliigan (nykyisen Ykkösliigan) mestari vuosina 1952/53, ja 1989/90, Watney Cupin voittaja vuosina 1972 ja 2006/07, ja ollut toisena Football League Trophyssa.
Bristolissa on myös rugby- ja krikettiseurat, ja se toimii myös jokavuotisen puolimaratonin näyttämönä. Kaupungissa on myös monia muita urheiluseuroja, kuten Bitton Road Runners ja Westbury Harriers.
Vuonna 2009 seniorijääkiekko palasi kaupunkiin ensimmäistä kertaa seitsemääntoista vuoteen. Siinä pelasi muun muassa uudelleen muodostettu Bristol Pitbulls.
Bristol International Balloon Fiesta on Yhdistyneen kuningaskunnan kuumailmapalloilun päätapahtuma, mikä pidetään joka vuosi Ashton Courtissa, kaupungin länsiosassa. Tapahtuma on suosittu, ja kuumailmapalloja lähetetään matkaan jo aikaisin aamulla. Itse tapahtuma ja tivoli viihdyttävät kävijöitä koko päivän ajan.
Bristolilla on kaksi päivälehteä, Western Daily Press ja Bristol Evening Post, ilmainen viikkolehti Bristol Observer, sekä bristolilainen versio ilmaisesta Metro-lehdestä. Ne kaikki ovat Daily Mail and General Trust -yrityksen omistamia. Paikallinen viikoittain ilmestyvä aikakauslehti Venue kertoo kaupungin musiikki-, taide- ja teatteritapahtumista, ja se on Daily Mail and General Trust:n tytäryhtiön Northcliffe Median omistuksessa.
Bristol Media on kaupungin mediatalo, joka työllistää yli 1600 henkilöä. Kaupungilla on muutama paikallinen radiokanava, mukaan lukien BBC Radio Bristol, Classic Gold 1260, Kiss 101 ja Star 107.2, sekä kaksi opiskelijaradiokanavaa The Hub ja BURST. Bristol tuottaa myös sellaisia tv-ohjelmia kuin The West Country Tonight, Sairaalaelämää ja Ota tai jätä. Kaupunkia on myös käytetty esimerkiksi Mistresses ja Skins -sarjojen kuvauspaikkana.
Bristolilaiset puhuvat erityistä murretta, missä r-kirjain lausutaan, kuten sanassa car. Tälle murteelle on myös ominaista "a" tai "o" -kirjaimiin päätyvien sanojen loppuun lisättä 'l', joten esimerkiksi sanasta "area" tulee "areal". Lisäksi suuntaan viittaaviin kysymyksiin lisätään ylimääräinen "to" tai sillä korvataan "at"-prepositio. Miespuolista henkilöä tarkoittavalla sanalla "he" saatetaan myös korvata sana "it". Esimerkiksi "Where's that?" muotoiltaisiin "Where's he to?".
Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2001 väestönlaskennassa 60% bristolilaisista oli kristittyjä, 25%:lla ei ollut uskontoa, 9% ei vastannut kysymykseen ja 2% oli islamilaisia.
Bristolissa on monia kristillisiä kirkkoja, joista merkittävimpiä ovat anglikaaninen Bristolin tuomiokirkko ja St. Mary Redcliffe, ja roomalaiskatolinen Cliftonin tuomiokirkko. Toisinajattelijoiden rukoushuoneisiin kuuluvat muun muassa Buckinghamin baptistirukoushuone ja John Wesleyn "Uusi huone" Broadmeadissa.
Muita uskontoja kaupungissa palvelee neljä moskeijaa, muutamat buddhalaisethindutemppeli, ortodoksiset synagogat ja neljä sikhiläistä temppeliä. meditointikeskukset,
Bristolissa on kaksi korkeamman asteen oppilaitosta, Bristolin yliopisto ja Länsi-Englannin yliopisto, entinen Bristolin teknillinen korkeakoulu, mikä sai yliopiston aseman vuonna 1992. Bristolin yliopistossa on 15 000 oppilasta, joista monet tulevat yksityiskouluista. Länsi-Englannin yliopistossa on noin 35 000 opiskelijaa, joista suurin osa tulee valtion kouluista, ja se on kaupungin kahdesta yliopistosta suurempi. Kaupungissa on myös monia korkeakouluja, kuten Bristolin kaupungin korkeakoulu ja Filton College, sekä kolme teologian korkeakoulua, Trinity College, Wesley College ja Bristol Baptist College. Bristolissa on myös 129 esikoulua ja ala-astetta, 17 yläastetta ja kolme muuta oppilaitosta. Siellä on maan toiseksi suurin yksityiskoulujen keskittymä Pohjois-Lontoon jälkeen. Kaupungissa olevia yksityiskouluja ovat Colstonin koulu, Clifton College, Clifton High School, Sulkapallokoulu, Bristolin katedraalikoulu, Bristol Grammar School, Redland High School, Queen Elizabeth's Hospital (kaupungin ainoa poikakoulu) ja Red Maids' School, minkä sanotaan olevan Englannin vanhin tyttökoulu. Sen perusti John Whitson vuonna 1634. Bristolissa on myös Britannian ensimmäinen tyttöjen koulukoti, minkä Mary Carpenter perusti vuonna 1854 runoilija Lord Byronin leskirouvan rahallisen tuen avulla.
Vuonna 2005 valtiovarainministeri palkitsi Bristolin siteet tieteeseen ja teknologiaan nimeämällä sen yhdeksi kuudesta "tiedekaupungista", sekä lupaamalla rahoituksen tieteen kehitykseen Emerson's Green -puistoon suunnitellulla 300 miljoonan punnan tiedepuistolla. Sekä kahdessa yliopistossa ja Southmead Hospitalissa tehtävä tutkimustyö, että tiedekoulutus ovat kaupungille tärkeitä. Kaupungissa on myös asunut tieteellisiä neroja, kuten 1800-luvun kemisti Humphry Davy ja Nobel-voittaja, fyysikko Paul Dirac, jolla oli merkittävä vaikutus kvanttimekaniikanCecil Frank Powellmesonien havaitsemisesta menetelmänsä avulla. Kaupunki on myös Colin Pillingerin ja psykologi Richard Gregoryn kotikaupunki. saralla vuonna 1933. Bristolin yliopistossa fysiikan professorina toiminut palkittiin Nobel-palkinnolla vuonna 1950 ydinreaktion valokuvausmenetelmän kehittämisestä ja
Bristolissa on kaksi rautatieasemaa, Briston Temple Meads ja Bristol Parkway. Briston Temple Meads sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa ja sieltä kulkee pikajunia säännöllisesti muun muassa Lontoon Paddingtoniin. Bristol Parkway sijaitsee kaupungin pohjoisosassa ja sieltä kulkee pääasiassa pikajunia Cardiffin ja Lontoon välillä.
Kaupunki on yhdistetty tiellä M4-moottoritien itä-länsi-suunnan akselille, mikä kulkee Lontoosta Länsi-Walesiin ja M5-moottoritien pohjois-lounas-suunnan akselille, mikä kulkee Birminghamista Exeteriin. Piirikunnassa kulkee myös M49-moottoritie, mikä leikkaa lännessä lyhyesti M4:n ja M5:n.
Bristolissa sijaitsee myös lentokenttä, Bristolin kansainvälinen lentoasema, mihin on tehty mittavia investointeja sitten vuoden 2001.
Kaupungin julkinen liikenne koostuu laajalti linja-autoliikenteestä, jota tarjoaa First Group, entiseltä nimeltään Bristol Omnibus Company. Bristolin linja-autoliikennettä on kritisoitu laajalti epäluotettavaksi ja kalliiksi, ja vuonna 2005 First Group sai sakot myöhästelyistä ja turvallisuuden rikkomisesta. Yksityisautoilla liikkuminen on Bristolissa varsin yleistä ja kaupunki kärsii ruuhkista, mitkä maksavat sille noin 350 miljoonaa puntaa joka vuosi.
Bristol on moottoripyöräystävällinen kaupunki, se sallii moottoripyöräilijöiden käyttää suurinta osaa kaupungin bussikaistoista ja tarjoaa ilmaisen turvallisen pysäköinnin.
Vuodesta 2000 asti kaupungin valtuusto on pitänyt kevyen raideliikenteen paikallisessa liikennesuunnitelmassaan, mutta on ollut haluton rahoittamaan sitä. Euroopan Unioni tarjosi hankkeeseen rahoitusta, mutta liikenneministeriö ei antanut siihen tarvittavaa lisärahoitusta.
Bristol nimettiin vuonna 2008 Englannin ensimmäiseksi "pyöräilykaupungiksi".
