| United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland (Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||
 | |||||||
| Valtiomuoto | parlamentaarinen monarkia | ||||||
| Hallitsija Pääministeri | Kuningatar Elisabet II David Cameron | ||||||
| Pääkaupunki | Lontoo | ||||||
| Muita kaupunkeja | Manchester, 2,55 milj. as., Birmingham, 2,5 milj. as., Leeds, 1,7 milj. as., Liverpool, 1,1 milj. as., Glasgow, 911 000 as. Asukaslukuihin on laskettu kaupunkien esikaupungit. | ||||||
| Pinta-ala - josta sisävesiä | 243 610 km² (sijalla 86) 0,7 % | ||||||
| Väkiluku (2006) - väestötiheys - väestönkasvu | 60 609 000 (sijalla 21) 251 / km² 0,28 % (2006) | ||||||
| Viralliset kielet | englanti (de facto)2 | ||||||
| Valuutta | Englannin punta (£) (GBP) | ||||||
| BKT (2005) - yhteensä - per asukas | sijalla 6 1,867 biljoonaa USD 30 900 USD | ||||||
| HDI (2003) | 0,939 (sijalla 15) | ||||||
| Elinkeinorakenne | maatalous 1,1 %, palvelut 72,9 %, teollisuus 26 % BKT:sta | ||||||
| Aikavyöhyke - kesäaika | UTC+0 UTC+1 | ||||||
| Itsenäisyys - perustaminen | 1. toukokuuta 1707 | ||||||
| Lyhenne Maatunnus | GB ajoneuvot: GB lentokoneet: G | ||||||
| Kansainvälinen suuntanumero | +44 | ||||||
| Motto | Dieu et mon droit (ranskaa: Jumala ja oikeuteni) | ||||||
| Kansallislaulu | God Save the Queen (epävirallinen) | ||||||
| 1 Maan virallinen nimi muilla tunnustetuilla vähemmistökielillä: Teyrnas Unedig Prydain Fawr a Gogledd Iwerddon (kymri)An Rìoghachd Aonaichte na Breatainn Mhòr agus Eirinn mu Thuath (gaeli) | |||||||
1. Historia
- Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan historia
Yhdistynyt kuningaskunta yhdistyi vähitellen Ison-Britannian saarta hallinneista kuningaskunnista. Wales oli ollut englantilaisten hallitsema jo vuodesta 1284 ja se liitettiin virallisesti Englannin kuningaskuntaan liittosopimuksella 1536. Irlanti oli ollut eriasteisesti kytköksissä Englantiin jo normanniajoista saakka. Henrik VIII otti vuonna 1541 tittelin Irlannin kuningas, jonka jälkeen voidaan puhua Irlannin kuningaskunnasta. Englanti ja Skotlanti olivat saman hallitsijan hallitsemia vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-Britannian kuningaskunnaksi 1707.
Vuonna 1801 voimaan tullut liittosopimus liitti Irlannin kuningaskunnan ja Ison-Britannian kuningaskunnan, jolloin muodostui Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Vuonna 1922 Irlannin 26 kreivikuntaa muodostivat Irlannin vapaavaltion, kuuden jäädessä liittoon, jonka nimeksi vaihdettiin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1927. Yhdistynyt kuningaskunta oli 1800-luvun merkittävin teollisuus- ja sotilasmahti ja siirtomaavalta, joka laajimmillaan käsitti noin 30 miljoonaa neliökilometriä ja lähes neljäsosan Maapallon väestöstä. Silloin syntyi sanonta, ettei Aurinko koskaan laske Brittiläisen imperiumin yltä. 1900-luvulla Yhdistyneen kuningaskunnan mahti väheni maailmansodissa ja siirtomaiden itsenäistyttyä.
Britannia taisteli Saksaa vastaan molemmissa maailmansodissa. Toisen maailmansodan jälkeen Britannia luopui siirtomaistaan Intiassa ja maahan alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota ilmaisen terveydenhoidon ja koulutuksen myötä.
Vuonna 1956 Britannia yritti vielä harjoittaa suurvaltapolitiikkaa pääosin brittiläisessä omistuksessa olleen Suezin kanavan kansallistanutta Egyptiä vastaan, ja hyökkäsi maahan Ranskan ja Israelin tuella. Epäonnistunut operaatio johti konservatiivipääministeri Anthony Edenin eroon. Britannian siirtomaat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa itsenäistyivät pääasiassa 1960-luvulla alkaen Ghanan itsenäisyydestä 1957.
Margaret Thatcherin johtamien konservatiivien hallitus vuosina 1979-1990 teki monia radikaaleja uudistuksia, yksityisti suuren osan valtion yrityksiä ja nujersi ammattiliitot. Thatcherin suosio oli huipussaan Argentiinaa vastaan käydyn vuoden 1982 voittoisan Falklandin sodan jälkeen. Vuonna 1990 hänet kuitenkin syrjäytti John Major. Vuonna 1997 Tony Blairin johtama Uusi Labour saavutti vaalivoiton, ja Blair nousi pääministeriksi.
Vuonna 1998 solmittiin Pitkäperjantain sopimus rauhan saamiseksi Pohjois-Irlantiin. Seuraavana vuonna Walesiin ja Skotlantiin perustettiin omat parlamentit.
Blair asettui 2003 Yhdysvaltain tueksi Irakin sodassa.
2. Politiikka
Kuningatar Elisabet II.
Yhdistynyt kuningaskunta on parlamentaarinen monarkia, jonka hallitsijana on kuningatar Elisabet II. Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota ja valita pääministeri. Teoriassa koko Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on olemassa monarkin suopeudesta. Käytännössä valtaoikeuksia ei käytetä, vaan valtaa käyttää monarkin nimissä demokraattisesti valittu parlamentti ja pääministeri.
Yhdistynyt kuningaskunta on harvoja maita maailmassa, jolla ei ole virallista perustuslakia, vaan kaikkia maan lakeja voidaan periaatteessa muuttaa yksinkertaisella parlamentin enemmistöllä. Käytännössä kuitenkin useita lakeja, kuten esimerkiksi Bill of Rightsia, pidetään perustuslaillisessa asemassa.
Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti on kaksikamarinen. 646-jäseniseen alahuoneeseen (House of Commons) jäsenet valitaan vaalilla ja ylähuoneeseen (House of Lords) nimitetään. Ylähuoneen jäseninä ovat noin 700 elinikäisen henkilökohtaisen aateluuden saanutta ja Englannin kirkon piispat. Vuoden 1999 Lords Act päätti ylähuoneen periytyvän jäsenyyden, mutta sen 92 elossa olevaa paikkansa perinyttä saivat jäädä jäseniksi. Alahuoneen jäsenet valitaan yhden edustajan vaalipiireistä. Alahuoneen vaalit on pidettävä vähintään viiden vuoden välein, mutta usein ne järjestetään ennen määräaikaa. Britannian poliittista järjestelmää nimitetään ”westministeriläiseksi.”
Pääministeri on alahuoneen suurimman puolueen johtaja, vuodesta 2010 Konservatiivien David Cameron.
Pääpuolueet ovat 1920-luvulta lähtien olleet Konservatiivipuolue ja Labour Party. Yhden ehdokkaan vaalipiirien vaalijärjestelmä suosii kaksipuoluejärjestelmää, ja jompikumpi puolueista on yleensä hallitusvastuussa. Kolmanneksi suurin puolue on Liberaalidemokraattinen puolue, joka muodostettiin 1988 vanhan Liberaalipuolueen ja Sosiaalidemokraattisen puolueen yhdistyessä. Se kannattaa vaalijärjestelmän muuttamista ja kaksipuoluejärjestelmästä luopumista.
Vuonna 1999 perustettiin Skotlannin parlamentti ja Walesin kansankokous, joista Skotlannin parlamentilla on lainsäädäntövaltaa. Pohjois-Irlannille on myös sovittu perustettavaksi parlamentti, tosin suunnitelman toteutus on nykyisin jäissä. Eri maissa toimivat mm. nationalistiset Walesin Plaid Cymru, Skotlannin kansallispuolue ja Mebyon Kernow, jotka kannattavat joko autonomian lisäämistä tai maiden itsenäisyyttä.
2. 1. Ulkopolitiikka
Yhdistynyt kuningaskunta on jäsenenä Kansainyhteisössä, Euroopan unionissa ja NATO:ssa. Sillä on myös toisen maailmansodan voittajavaltiona pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa ja veto-oikeus sen päätöksiin.
Yhdistynyt kuningaskunta on yksi harvoista ydinasevaltioista. Sen pelotteeseen kuuluu neljä Vanguard-luokan ballistista ohjussukellusvenettä, jotka on kukin aseistettu kuudellatoista Trident II -ohjuksella ja 48 ydinkärjellä. Järjestelmä otettiin käyttöön 1994 korvaamaan vuonna 1968 käyttöön otetut Resolution-luokan sukellusveneet ja Polaris-ohjukset. Ilmavoimat luopui WE.177-ydinaseista 1998 ja laivasto 1992.
Yhdistyneellä kuningaskunnalla on perinteisesti ollut läheinen suhde (special relationship) Yhdysvaltoihin.
2. 2. Koulutus
Koulutus on pakollista viidennen ja kuudennentoista ikävuoden välillä, mutta tammikuussa 2007 hallitus ilmoitti pidentävänsä pakollisen koulutuksen 18 ikävuoteen asti. Suurin osa lapsista käy ilmaista julkista koulua. Yhdenteentoista ikävuoteen asti käydään Primary schoolia, sen jälkeen Secondary schoolia. Neljäntoista ja kuudentoista ikävuoden välillä opiskellaan GCSE-kokeeseen. Kuudennentoista ikävuoden jälkeen oppilas voi valita Sixth form collegen, joka päättyy A-tason (Advanced Levels) kokeeseen, jossa kirjoitetaan 2-5 ainetta, ja jonka jälkeen voi pyrkiä yliopistoon. (Skotlannissa kokeiden nimet ovat Standards Grades ja National Qualifications, Pohjois-Irlannin järjestelmä eroaa jonkin verran kuvatusta)[3]
3. Osat
Yhdistyneen kuningaskunnan kartta
- Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan osat
Yhdistyneen kuningaskunnan osat:
| lippu | maa | asema | väkiluku | pinta-ala |
|---|---|---|---|---|
 | Englanti | kuningaskunta | 49,2 milj. | 130 395 km² |
 | Skotlanti | kuningaskunta | 5 milj. | 78 782 km² |
 | Wales | ruhtinaskunta | 3 milj. | 20 779 km² |
 | Pohjois-Irlanti | maakunta | 1,7 milj. | 14 139 km² |
Englannissa on yhdeksän lääniä (region), jotka on edelleen jaettu kreivikuntiin (county) ja kuntiin (district).
Skotlannissa on 32 paikallisneuvoston johtamaa aluetta. Walesissa on 22 kuntaa, joista 10 on kaupunkipiirikuntia (county borough), yhdeksän kreivikuntia ja kolme kaupunkeja. Pohjois-Irlannissa on 26 kuntaa.
Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluu brittiläisen imperiumin jäänteinä myös joukko erillisalueita. De jure nämä brittiläiset merentakaiset alueet (entiset kruununsiirtomaat) eivät ole Yhdistyneen kuningaskunnan osia, mutta Yhdistynyt kuningaskunta hoitaa niiden ulkopolitiikan. Näitä ovat:
- Anguilla
- Bermuda
- Brittiläinen Intian valtameren alue (engl. British Indian Ocean Territory)
- Brittiläiset Neitsytsaaret (engl. British Virgin Islands)
- Caymansaaret
- Falklandsaaret
- Gibraltar
- Montserrat
- Pitcairn
- Saint Helena
- Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret (engl. South Georgia and the South Sandwich Islands)
- Turks- ja Caicossaaret.
Näihin verrattavassa asemassa ovat myös Britannian läheisyydessä sijaitsevat itsehallinnolliset saaret Mansaari (engl. Isle of Man) sekä Jersey ja Guernsey. Lisäksi Yhdistyneellä kuningaskunnalla on sotilastukikohdat Akrotiri ja Dhekelia Kyproksella.
4. Maantiede
Iso-Britannia ja Länsi-Irlanti satelliittikuvassa huhtikuussa 2002
Englantilaista maaseutua.
Yhdistynyt kuningaskunta koostuu Ison-Britannian saaresta ja Pohjois-Irlannista Irlannin saarella. Sitä ympäröi Atlantin valtameri, sen osat Pohjanmeri, Irlanninmeri ja Englannin kanaali. Rannikon rikkonaisuuden vuoksi mistään kohtaa maata ei ole yli 125 km merelle. Ison-Britannian saaren erottaa mantereesta Doverin kohdalla kapeimmillaan 35 km:n levyinen Englannin kanaali. Doverista kulkee meren ali Kanaalin tunneli Ranskaan. Kaikkiaan Yhdistyneen kuningaskunnan saarien määräksi arvioidaan yli tuhat. Irlannin tasavallan kanssa on 360 km maarajaa.[2]
Suurin osa Englannista on kumpuilevaa alankoa. Suurimmat joet ovat Lontoon läpi virtaava Thames ja Severn, joka laskee länteen Bristolin kanaaliin. Englannin rannikolla ovat ScillynsaaretWightsaari. Wales on enimmäkseen vuoristoista, ja sen korkein huippu on Snowdown 1 085 m. Pohjois-Irlanti on enimmäkseen kukkulaista. ja
Skotlannissa pinnanmuodot vaihtelevat, etelässä ovat Alamaat ja pohjoisessa sekä lännessä Ylämaat, kuten myös Skotlannin korkein huippu, Ben Nevis 1343 m. Sisämaahan ulottuu monia vuonoja (firth) ja niiden suuntaisena kulkee syviä järviä (loch). Näistä kuuluisin lienee Loch Ness, joka sijaitsee koko Skotlannin poikki ulottuvassa Glen Moren laaksossa. Skotlannin rannikolla on useita saaria ja saariryhmiä, joista huomattavimmat ovat Hebridit, Orkneysaaret ja Shetlandinsaaret. Isossa-Britanniassa vallitsee meri-ilmasto, ja se on lehtimetsän aluetta.
Englannin suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Lontoo (7,2 milj. asukasta), Birmingham (1,0 milj., metropolialueella 2,4 milj.) ja Manchester (530 000, metropolialueella 2,3 milj.). Skotlannissa suurimmat kaupungit ovat Glasgow (578 000) ja Edinburgh (450 000). Walesin suurin kaupunki on Cardiff (300 000) ja Pohjois-Irlannin Belfast (280 000).
5. Talous
- Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan talous
Englannin keskuspankki, Bank of England, Lontoossa
Yhdistyneen kuningaskunnan talous on yksi maailman suurimpia, BKT:n mukaan mitattuna sijalla kuusi, ja yksi vahvimpia Euroopassa, inflaatio, korot ja työttömyys (4,8 % 2004) ovat pysyneet matalina. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana valtio on yksityistänyt voimakkaasti.
Iso-Britannia oli teollisen vallankumouksen kehto, mutta nykyisin teollisuus tuottaa enää viidenneksen bruttokansantulosta. Esimerkiksi hiilen louhinta on lähes täysin mennyttä maailmaa. Teollisuuden osuus taloudesta on edelleen vähentymässä. 1960- ja 1970-luvulla maan talous sai piristysruiskeen Pohjanmeren öljylöydöistä ja se onkin lähes omavarainen öljyn ja kaasun suhteen. Energiantuotannon osuus on 10 % BKT:stä, mikä yksi suurimpia osuuksia teollistuneissa maissa. Sähköstä 80 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, mikä tekee Yhdistyneestä kuningaskunnasta maailman kuudenneksi suurimman hiilidioksidipäästöjen tuottajan.
Maatalous on tehokasta ja pitkälle koneistettua, ja se tuottaa 60 % kulutetusta ruoasta vain 2 %:lla työvoimasta.[4] Maatalous on kokenut takaiskuja hullun lehmän taudin ja vuoden 2001 laajan suu- ja sorkkatautikriisin vuoksi.
Palveluala, erityisesti pankkitoiminta sekä vakuutus- ja yrityspalvelut tuottavat suurimman osan BKT:sta, ja ne työllistävät 80 % työvoimasta..[4]Lontoon City on globaali talouskeskus ja Lontoon pörssi maailman suurimpia.
Matkailu on myös tärkeä tulonlähde, ja maassa vieraileekin yli 30 miljoonaa matkailijaa joka vuosi,[5] mikä tekee siitä maailman kuudenneksi suosituimman matkailukohteen. Laman myötä matkailijoiden määrä ja heidän kuluttamansa rahamäärä ovat vähentyneet.[6]
Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on jättänyt liittymättä euroalueeseen, ja mielipidetiedustelujen mukaan kansa tukee päätöstä.[4]
5. 1. Merkittävimmät luonnonvarat
6. Väestö
| Väestötiedot vuonna 2005 | |
|---|---|
| Ikärakenne | 0-14-vuotiaita 17,7 % 15-64-vuotiaita 66,5 % yli 64-vuotiaita 15,8 % |
| Mediaani-ikä | 38,99 vuotta |
| Väestönkasvu | 0,28 % |
| Syntyvyys | 10,78 / 1 000 henkilöä |
| Kuolleisuus | 10,18 / 1 000 henkilöä |
| Lapsikuolleisuus | 5,16 / 1 000 syntymää |
| Nettomaahanmuutto | 2,18 / 1 000 henkilöä |
| Eliniänodote | keskiarvo: 78,38 vuotta miehet: 75,95 vuotta naiset: 80,96 vuotta |
| HIV:n levinneisyys aikuisväestössä | 0,2 % |
| Lukutaitoisia | 99 % väestöstä |
Etniset ryhmät: englantilaiset 81,5 %; skotit 9,6 %, iiriläiset 2,4 %; walesilaiset 1,9 %; pohjoisirlantilaiset 1,8 %; länsi-intialaiset, intialaiset, pakistanilaiset ja muut 2,8 %
Yli 70 % väestöstä ilmoittaa itsensä kristityiksi. Anglikaanikirkko on virallinen valtiokirkko ja noin puolet kristityistä on anglikaaneja. Noin 1,5 miljoonaa käy viikoittain jumalanpalveluksessa. Katolisella kirkolla on 1,8 miljoonaa aktiivista jäsentä. Erityisesti Walesissa on runsaasti baptismin ja metodistien kannattajia. Skotlannissa toimii Skotlannin kirkko ja presbyteriaanien eri haaroja. Kristinuskon lisäksi maassa on 2,4 miljoonaa muslimia, 560 000 hindua, 350 000 sikhiä ja 270 000 juutalaista. Muslimiväestö kasvaa kymmenen kertaa nopeammin kuin muu väestö.[7]
Valtakieli on englannin kieli. Yli puoli miljoonaa walesilaista puhuu kelttiläisiin kieliin kuuluvaa kymriä, jolla myös lähetetään radio- ja televisio-ohjelmia. Gaelia puhuu noin 70 000 ihmistä Skotlannissa, enimmäkseen Hebrideillä. Pohjois-Irlannissa 142 000 puhuu iiriä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti