sunnuntai 31. lokakuuta 2010
perjantai 29. lokakuuta 2010
perjantai 22. lokakuuta 2010
torstai 21. lokakuuta 2010
CARDIFF-WALES - UNITED KINDOM
Cardiff
| City and County of Cardiff Dinas a Sir Caerdydd | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Sijainti | |||||
| Valtio |  Iso-Britannia | ||||
| Alue | Wales | ||||
| Väkiluku | 317 500 (2006) | ||||
| Pinta-ala | 140 km² | ||||
| Väestötiheys | 4 392 as./km² | ||||
| Sivusto | www.cardiff.gov.uk | ||||
Cardiff (kymriksi Caerdydd) on WalesinIson-Britannian kuudenneksitoista suurin kaupunki (vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan). Nimi Cardiff on englanninkielinen mukaelma kymrin sanasta "Caerdydd". "Caer" on linnoitus, mutta dyddin merkityksestä kiistellään - Taff-joki tai Aulus Didius ovat ehdokkaiden joukossa. pääkaupunki, ja 317 500 asukkaallaan Walesin suurin ja
Sisällysluettelo |
Historia
Nykyisen Cardiffin historia alkaa roomalaisten vuonna 75 rakentamasta linnaleiristä. Leiri hylättiin 300-luvun loppupuolella.[1]
Vuonna 1091 paikalle alettiin rakentaa linnaa. Cardiffin linna on ollut kaupungin sydän siitä asti.[2]
Cardiff oli pikkukaupunki 1800-luvun alkupuolelle asti, mutta teollinen vallankumous lisäsi sen merkittävyyttä satamakaupunkina. Cardiff sai kaupunkioikeudet (city eikä town) 1905 ja julistettiin Walesin pääkaupungiksi 1955. Niinpä vuosi 2005 oli kaupungissa kaksinkertainen juhlavuosi.
Cardiffin satama on ollut merkittävä hiilisatama. Sen merkitys hiipui välillä mutta nykyisin siitä on tulossa kulttuuri- ja yöelämän keskus.
Kulttuuri
Cardiffissa järjestetään joka toinen vuosi BBC Singer of the World -kilpailu. Siellä teki läpimurtonsa esimerkiksi walesilainen oopperalaulaja Bryn Terfel, joka tuli 1989 toiseksi Dmitri Hvorostovskin jälkeen.
Urheilu
Cardiffissa on suuri urheilustadion, Millennium Stadium, jossa on pelattu viime vuosina muun muassa Englannin FA Cupin loppuotteluita.[3]
Jalkapallojoukkue Cardiff City Football Club pelaa Englannin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Englannin Mestaruussarjassa.
Lähteet
- ↑ Cardiff Cronology
- ↑ Cardiff Castle British Heritage
- ↑ Wembley windfall delights Cardiff BBC 2006
WALES - UNITED KINDOM
Wales
| Wales Cymru | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Motto: Cymru am byth (Wales ikuisesti) | |||||
 | |||||
| Viralliset kielet | englanti, kymri | ||||
| Pääkaupunki | Cardiff | ||||
| Suurin kaupunki | Cardiff | ||||
| Ensimmäinen ministeri | Rhodri Morgan | ||||
| Pinta-ala – vettä | 20 779 km² ei merkittävästi | ||||
| Väkiluku (2001) – yhteensä – väestötiheys | 2 903 085 140/km² | ||||
| Valuutta | Englannin punta (£) (GBP) | ||||
| Aikavyöhyke – kesäaika | UTC UTC+1 | ||||
| Itsenäisyys –perustaja | Osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa Gruffydd ap Llywelyn, 1056 | ||||
| Kansallislaulu | Hen Wlad Fy Nhadau | ||||
| Internet-verkkotunnus | .uk | ||||
| Kansainvälinen suuntanumero | +44 | ||||
| Suuntanumero ja verkkotunnus yhdessä muun Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. | |||||
Wales (kymriksi Cymru, lat. Cambria) on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan neljästä osasta.
Sisällysluettelo |
Historia
Rooman valta levittäytyi myös Britannian länsiosaan, jossa kelttiheimoista, combrogii, muotoutui provinssi Cambria. Roomalainen sivistys levittäytyi Cambriaan, ja 300-luvulla myös kristinusko. Roomalaiset rakensivat sarjan linnoituksia maan eteläosaan, aina Carmartheniin (Maridunum) asti. Roomalaisten muistoa on myös Caerleonin (Isca) linnoitus, jonka amfiteatteri on Britannian parhaiten säilynyt. Roomalaisten vaikutus ulottui myös maan pohjoisosaan. Tarinan mukaan Magnus Maximus (335–388), yksi viimeisistä keisareista, nai Helenin (tai Elenin tai Selenin), segontiumilaisen heimopäällikön tyttären.
Saksit eivät koskaan valloittaneet Walesia tiukan vastarinnan ja vuoristoisen maaston vuoksi. Saksikuningas Offa (757–796) rakennutti maansa rajalle vallin (Offa's Dyke) merkitsemään valtakuntansa rajaa. Osa 130 kilometriä pitkästä vallista on edelleen näkyvissä.
Wales säilyi kelttien asuttamana alueena, vaikka kelttikansat hävisivät Englannista ja osittain Skotlannistakin. Wales säilyi myös kristittynänormannit valloittivat Walesin 1066, mutta se jäi omien ruhtinaidensa hallitsemaksi vuoteen 1282, jolloin Englannin kuningas Edvard I1228–1282, Llywelyn ap Gruffydd tai Llywelyn Ein Llyw Olaf). Edvard I pystytti monia linnoja pitääkseen Walesin hallinnassaan. Walesilaiset nousivat kapinaan monia kertoja ja 1400-luvunEnglannin parlamentti lakkautti Walesin parlamentin. Wales liitettiin lopullisesti Englantiin 1536 kuningas Henrik VIII:n aikana, englannista tehtiin virallinen kieli ja Englannin lait ulotettiin koskemaan walesilaisia. germaaniheimojen valloittaessa Englannin. Englannin löi Walesin viimeisen ruhtinaan, Llywelyn viimeisen ( alussa
Nimi Wales on anglifioitua normanniranskaa. Normannit kutsuivat maan asukkaita nimellä galles, gallit (keltit), ja ajan myötä sananalkuinen g vokalisoitui puolivokaaliksi englannin kielessä. Omakielinen nimi Cymru puolestaan pohjautuu latinan nimeen Cambria, [kelttiläisten] combrogien maa.
Politiikka
Wales sai oman parlamenttinsa, kansalliskokouksen, jälleen vuonna 1999. Brittimonarkian kruununperilliselle annetaan edelleen Walesin prinssin arvonimi, mutta hänellä ei ole mitään tekemistä maan hallinnon kanssa, ja arvonimi on ainoastaan symbolinen. Walesin prinssi Charlesin arvoon asettaminen tapahtui vuonna 1969 Caernarfonin linnassa Pohjois-Walesissa.
Maantiede
Wales on Ison-Britannian niemimaa. Englanti on sen rajanaapuri idässä, Irlanninmeri lännessä ja pohjoisessa. Etelässä Bristolin kanaali erottaa Walesin Englantiin kuuluvasta Cornwallin niemimaasta.
Maan tiheimmin asutut ja teollistuneimmat alueet ovat Etelä-Walesissä, mukaan lukien pääkaupunki Cardiff ja kaksi muuta suurinta kaupunkia, Swansea ja Newport.
Suurin osa Walesista on vuoristoista, etenkin pohjoinen- ja keskinen Wales. Korkein huippu on Snowdon (1 085 m). Pohjois- ja etelärannikoilla on muutamia saaria, joista Anglesey on suurin.
Hallinnollinen jako
- Pääartikkeli: Walesin hallintoalueet
Wales jaettiin 1996 hallinnollisesti yhdeksään kreivikuntaan (county), 10 maaseutupiiriin (county borough) ja viiteen kaupunkiin (city).
Talous
Osa Walesistä on ollut teollistunutta jo 1700-luvulta. Walesissa on louhittu hiiltä, kuparia, rautaa, lyijyä, kultaa ja liuskekiveä. Teollisuus houkutteli runsaasti maahanmuuttajia 1800-luvulla, etenkin Cardiffin pohjoispuolisiin laaksoihin.
Väestöjakauma
Walesin väestöstä on syntynyt Walesissa 75,39 % (vuoden 2001 väestönlaskenta) ja 20,32 % Englannissa.
Väestöstä 14,42 % ilmoitti itsensä walesilaisiksi, mutta tulos on kiistanalainen, koska väestölaskentalomakkeessa ei annettu suoraan tätä vaihtoehtoa, vaan se piti itse kirjoittaa.
16,32 % yli kolmivuotiaasta väestöstä puhuu, lukee ja kirjoittaa kymrin kieltä. 71,57 % ei osaa kieltä ollenkaan. 4,93 % saa selvää puhutusta kymrin kielestä, ja 2,83 % osaa itse puhua, muttei kirjoittaa sitä. 1,37 % osaa puhua ja lukea, muttei kirjoittaa kieltä. Muut vaihtoehdot 2,98 %.
Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Wales Wikitravelissa(englanniksi)
